Onko niin, että äideillä on aina huono omatunto?
Minusta ainakin tuntuu siltä.
Se alkoi jo synnytyssairaalassa esikoisen synnyttyä: kun kävin suihkussa ja lähtiessäni autuaasti nukkuva vauva huusikin palatessani kurkku suorana, tunsin erittäin huonoa omatuntoa siitä, että kehtasin pitää omaa hygieniaani tärkeämpänä kuin pienen poloisen hyvinvointia.
Nykyään kolkutus on jatkuvaa: on liikaa töissä, liian vähän kotona, ei jaksa leikkiä/pelata/touhuta lasten kanssa, ei jaksa pitää järjestystä yllä, laittaa huonoa ruokaa, jota kukaan ei halua syödä, joten tekee aina vain makaronia, ei jaksa olla sosiaalinen, ei pidä yhteyttä kavereihin... jne.
Vastapainoksi aina haluaisi tehdä kaikkea tuota erittäin kovasti ja vielä tuhat asiaa lisääkin, mutta ei vain aika ja voimat riitä. Ja oikeasti siihen kolkutukseenkin "turtuu", alkaa ehkä olla itselleenkin vähän armollisempi.
Onneksi alkaa maaliskuu ja tällä hetkellä näyttäisi, että ilmakin hieman lämpenee. Alkuvuosi on ollut rankka; työ ja työmatkailu ovat vieneet liikaa aikaa ja voimia. Joten ystävät, perhe, sukulaiset, yrittäkää ymmärtää - olen ollut aika ajoin liian "kirpeä" ja etäinen. Mutta yritän taas kerran parantaa tapani... ja olla ehkä hieman enemmän läsnä, lempeämpi ja sokerisempi ;)
p.s. 40 tuli täyteen ja kyllä, kriisiä on pukannut tästäkin... mutta siitä enemmän toiste
2 kommenttia:
Moi, plösähdän uupuneena hetkeksi blogiisi. Niinpä niin, olen huomannut turhaksi tavoitellakaan sitä "hyvän äidin" titteliä, tällä hetkellä pyrin olemaan edes tarpeeksi hyvä. Siinäkin on välillä tekemistä.
Ja sorge vaan, hiljaista on yhteydenpito ollut täältäkin suunnasta. Työ näivettää mut, vielä on tuoreessa muistissa miten kevyt ja sosiaalinen ja innostunut sitä oli muutama kuukausi sitten. Nyt sitä vaan murahtelee, juoksee nopeasti kodin, työn ja ruokakaupan väliä ja aina on niin loppuunkulunut olo.
Onnittelut siitä neljästäkympistä. Lähetän sulle kivan kortin jonain päivänä, lupaan että ennen kuin täytät 41.
Kiitos onnitteluista ja tulevasta kortista ;)
Onneksi jollakin toisellakin on ollut samoja fiiliksiä, aloin jo ajatella, että mulla on puhkeamassa joku mielenterveysongelma tai vaihdevuodet (ehkä vähän aikaista?)
Mutta olen ottanut kaikki vitamiinilisätkin käyttöön, jotta kevättä kohti olokin helpottuisi. Iloa ja innostusta kaikille ja erityisesti Merille toivoen
-Mervi-
Lähetä kommentti