Imetys on nyt sitten ohitse - loppu. Tuntuu hyvältä, että kehoni on nyt vain omani, vaikka rinnat vielä eivät ole aivan samaa mieltä (lypsylle olen joutunut aika ajoin).
Vieroitus meni lopulta aika kivuttomasti, ei suuria huutoja eikä pahoja uniongelmia. Hieman on enemmän kuopus kiinni minussa ja itkenyt perääni lähtiessäni esim. jumppaan, mutta muuten näyttää sopeutuneen isoksi pojaksi.
Esikoisen ollessa samanikäinen olin palannut työelämään ja äitini hoiti poikaa kotonamme. Oma aika tuntui silloin mahtavalta (siis työmatkat ja -aika...) Olin minä ja saatoin keskustella aikuisten kanssa ilman, että joku vaatii vieressä huomiota tai haluaa lautaseltani ruokaa. Kuopuksen kanssa olen ajatellut olla vielä reilun vuoden kotona. Katsotaan, miten rahatilanne ja pää kestävät...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti