Ja tänään se pääsi ulos suusta... ei ollut tarkoitus, mutta jotenkin kotielämän raskaus vain iski päälle kaikella voimallaan. Tätä on ehkä voinut jo odottaakin, viimeksikin kävi näin.
Mutta mitä tapahtuikaan? Olo helpottui ja loppupäivän siivosin, laitoin ruokaa ja olin ihan "kunnon" äiti. Eikä enää ahdista. Vähään aikaan ehkä.
Tämän kotiäidin villi päiväuni ei koostu Scandinavian Hunkseista, vaan töissä käymisestä...
heh, heh :D
2 kommenttia:
heh, kyllä ne hunksitkin voi siellä mielessä pyöriä, vaikka ihan salaa :D
Mä mietin tänään kans työasioita. Lähinnä sitä, että onko mulle duunia vuoden päästä. (oli haastattelussa viime viikolla)
Sitten mä mietin, että koskakohan sitä ois töihin palaamassa... JOs sais ton pikkumiekkosen eka kotio. Sitä jännätessä!!!
Jotenkin ne asiat aina järjestyvät. Ehkä ei aina niin, kuin oli ajatellut... Usein kuitenkin olen huomannut, että meni miten meni, jälkeenpäin tajuaa, että näinhän sen oikeasti pitikin mennä.
Tsemppiä teidän kotiutumissuunnitelmille!
Lähetä kommentti