Arki arkinen on juhla iloinen

Juhannusta vietimme rauhallisissa ja varsin arkisissa merkeissä. Ainoastaan yksi mansikkakakku juhlisti juhannusajan sankareitamme; Miehellä oli nimpparit ja kissamme täyttivät 8 vuotta. Muutoin olin paljon lasten kanssa kolmin kotona; Miehellä oli muutourakka kaverinsa luona kahtena päivänä.
Huomenna taas arkeen arkiseen... Hyvää alkavaa viikkoa kaikille, lomalaisille, työläisille ja vapaille pellon laidan kulkijoille :)

p.s. Olen laittamassa Huutikseen myyntiin seuraavia pienten juttuja, jos olet kiinnostunut ostamaan jo nyt, hihkaise täällä tai laita s.postia:
- Sack'n Seat -matkaistuin, oranssi (8kk-16kg)
- Akta GS60 -kantorinkka
- Matkasänky Graco, sini-mintunvihreä

Kuvia laitan pyynnöstä.

Mitä...###

Otsassani on varmaankin tällä viikolla ollut teksti: "kohtele minua huonosti" / "saa rääkätä"/"käytä sylkykuppina" tms. Olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat tavallisessa kanssakäymisessä päättäneet kaataa epäonnistumisensa tai kiukkunsa minun päälleni.
Ja tietysti minä peri-suomalaisena olen niellyt pahimman kiukkuni enkä ole nostanut äläkkää siitä, ettei minua saa kohdella kuin tiskirättiä. Olenpahan vaan urputtanut läheisilleni ja kollegoilleni töissä, miten urpoja jotkut voivatkaan olla.
Tosin taidan laittaa valituksen sille bussiyhtiölle, jonka kuljettaja käyttäytyi erittäin epäasianmukaisesti asiakaspalvelutehtävässään. Niih.
Ja eräs työtoveri antoi hyvän vinkin, miten vastata jatkossa näille ilkimyksille. Että, jos näette jossain jonkun vastaavan vastapuolelle kaikkeen: "Mitä sitten?" , se olen minä.

Kesäpiha

Mielessäni olen hurrannut koko viikon, kun Miehellä on draivi vihdoin päällä ja pihallamme on nousemassa VARASTO! Olemme ainakin kaksi vuotta keskustelleet aiheesta, katselleet ja etsineet "täydellistä" pihavarastoa löytämättä sitä. Tai oikeastaan Mies (horoskooppimerkki neitsyt...) ei ole kelpuuttanut yhtäkään valmismallia ja vakuutti minut lopulta, että hän itse rakentaa parhaan mahdollisen. Ok, uskoin ja uskon siihen edelleen. Odotan jo aikaa, jolloin ulkovarastoon kuuluvat rojut saadaan nurkista pois ja ehkä myös ne kaikki sadat kattotiilit pihalta... Kuvassa nuorin apumiehistä miltei tulevan varaston kohdalla. Valitettavasti vanha sireeni jouduttiin kaatamaan varaston tieltä, mutta yritän pienen osan kaivaa maasta juurineen ja istuttaa toisaalle.
Minulla kesä kuluukin arkisin pääasiassa töissä. En oikein ehdi tännekään kirjoittelemaan enkä muista edes, koska otin kuvia mistään. Lomalle pääsen elokuussa ja sitten suuntaammekin jo Utöseen. Hieman jo jännittää.

Tämän päivän totuuksia

- Kahden lapsen ja äidin sairastama mahatauti vie voimat - eniten vielä siltä äidiltä
- Mahatauti pistää aivojen toiminnan alimmalle teholle - siltä äidiltä, joka unohtaa kauppaan mennessään lompakon kotiin ja sitten lompakon haun jälkeen, jättää ne KAIKKIEN odottamat viinirypäleet kassalle
- Pyykkien kuivumaan ripustaminen on liian voimia vievää puuhaa - jätetään ne miehelle
- Jäätelö maistuu tosi pahalta mahataudin jälkeen - mutta ei sitä silti kesken voi jättää
- Pitäiskö vielä hakea ne viinirypäleet? Äh...

Pöllönä

Olo on ollut jo pidempään kuin tuolla ihmettelevällä, suurisilmäisellä pöllöllä tuossa vieressä. Paljon mielessä, varsinkin tulevaa muuttoa koskien, ja kaikki ajatukset on sekaisin ja asiat on suunnittelematta.
Esikoinen pääsee onneksi eskariin saaressa, joten se on nyt "järjestyksessä".
Tavallaan teen kuitenkin koko ajan ajatustyötä ja yritän listata tehtäviä asioita (lista kasvaa joka päivä ja paisuu ja paisuu...); mistä etsiä sänkyjä, tuoleja, astioita, joista ei tarvitsisi maksaa juuri mitään, mitä "oikeasti" saaressa tarvitsee, kissojen sijoitus, oman talon vuokralaiset jne.
Ja kuitenkin nyt täytyy hoitaa tämä arki täällä ja nyt. Silmät renkaina.

Mennään

Päätös tehty: lähdemme saareen vuodeksi. Miehen työt ym. tärkeät asiat ovat selvinneet, joten mikään ei estä meitä lähtemästä. En sano "muuttaa", koska koen, että koti meillä on täällä ja me "vain käymme" saaressa. Mutta voihan se jossain vaiheessa alkaa tuntua toiseltakin.

Oma pieni piipahdukseni työelämään vaihtuu taas hoitovapaaksi, mutta nyt onkin viimeinen mahdollisuus. Vuoden päästä kuopus on jo 3! Viikonloppuna vietimme synttäreitä ja Kuopus nautti lahjoista (autovoittoisia) sekä musiikista ja tanssimisesta! Ihanaa oli!

Hämärän peitossa

Olen varmistelija, suunnittelija, kaiken hallussa pitelijä, joten muutokset, epävarmuus yms. ovat minulle erittäin vaikeita. Tai ainakin silloin, kun muutoksiin sisältyy paljon epävarmuutta, johon en itse voi vaikuttaa. Määräilijä, voisi siis lisätä ensimmäisen lauseen listaan. Opettelen siis sietämään epämääräistä oloa ja sitä etten päätä ja määrää "kaikesta" ja että pikkutarkkaa suunnitelmaa tulevasta ei ole. Aika pelottavaa, vai mitä? Ja toisaalta niin jännittävää!