Yksinoloa

Omituista olla yksin kotona.
Pojat ovat isänsä kanssa Mammulassa. Olen ollut vähän töissä ja piipahdin kirjastossa ja kirpparilla ja nyt tyhjässä talossa... jos kissoja ei lasketa.
Tuntuu siltä, että pitäisi tehdä nyt ne kaikki hommat, joita ei voi tehdä poikien läsnäollessa. No, eivät ne ole todellakaan mitään K18 - kamaa, vaan lähinnä sellaisia etsintöjä eri kaapeista, joita ei voi avata, kun lapset ovat heti sorkkimassa kaikkea ja haluavat ottaa käyttöönsä kaikki MINUN tavarani (kuten kynttilät, paperit, askartelutarvikkeet jne.). Ommellakin haluaisin, yksi paita kuopukselle on kesken... Siivota en kyllä aio! Ehkä juon kahvia ja vain olen.
Leppoisaa syyspäivää! ;)

Sunnuntaiajelua ja syksynkukkia

Viime sunnuntaina olimme ikkunaostoksilla Metsänkylän navetassa Hämeenlinnan ja Aulangon kupeessa. Siis oikeasti ikkunaa ostamassa eikä vain katselemassa. Löysimme kivan 6-ruutuisen, vanhan ikkunan, joka pääsee tulevan pihavarastomme kaunistukseksi.

Lapset saivat katsella ja ruokkia pihalla laamoja...

...ja ihmetellä sisällä navetassa vanhoja tavaroita.

Lopuksi on pakko laittaa todiste, että kyllä minulla jonkinlainen viherpeukalo on, vaikka hyvin heiveröisesti vihertävä onkin. Unikot ovat kukkineet koko syksyn!

Syyskiireitä

Hinnoiteltu ja pakattu kirpputorille tavaraa, askarreltu erilaisia helmikoruja (ei ihan paras idea, kun 1-vuotias haluaa osallistua), kerätty helmiä lattialta, piilotettu helmet toistaiseksi, tuhistu ja yskitty syksyflunssaa, käyty muskarissa, sovittu työjuttuja, kaverikyläilyjä, synttärikäyntejä, käyty pacessa ja pilateksessa ja tehty viikkoaikatauluja, jotta ehtisi tehdä KAIKEN.

Aikuiselämää

Sain osallistua kaksipäiväiseen työhön liittyvään koulutukseen ja kuunnella välillä hyvinkin tieteellistäkin puhetta ja tavata aikuisia, jotka puhuivat enimmäkseen vain työstä ja siihen liittyvistä jutuista. Oli todella mukavaa vain olla ja kuunnella rauhassa, syödä lounaalla ilman keskeytyksiä ja ajatella vain itseään.
Fyysisesti olin aivan poikki päivien jälkeen, mutta muuten tuntui, että sain bensaa ajatuksille!
Ja kotona lapset ja kotityötkin tuntuivat vaihteeksi hauskoilta jopa juhlallisilta = )!

No, tätä on jatkossa tulossa lisää, koska aloittelen hieman töitä näin hoitovapaan ohessa. Pari tuntia kerrallaan, mutta onhan se alku sekin.

p.s. kuva ei liity juttuun mitenkään, mutta esikoisen mielestä se oli "paras kuva", joten valittiin se, ja kai se voi kuvastaa eteenpäin menoa elämässä...

Viimeistä

... kertaa tänä vuonna veneilemässä Tammisaaren suunnassa. Sunnuntai oli aurinkoinen, tuulinen ja rankkakin päivä, koska samalla kertaa nostimme veneen ylös ja kuljetimme sen kotiin. Kuopus sai veneessä aikamoisen tällin ja silmäkulma on nyt mustana (tai oikeastaan sini-violettina). Muutoin kaikki pysyi ehjänä.



Käväisimme myös Pohjankurussa, jossa oli kaunis, vanha rautatieasema nähtävästi nyt asuinkäytössä (lautasantenni katolla). Tuli jotenkin haikea olo, kun alkoi miettimään, miten paljon Suomessa näitä käytöstä poistettuja asemia onkaan ja kuinka nykyisin ollaan niin kovin tehokkaita (kauneuden kustannuksella?).