torstai 7. toukokuuta 2009

Maan päällä paikka yksi on...

Paikallisessa ilmaisjakelulehdessämme on kehittynyt mielenkiintoinen keskustelu. Siinä toiset kotiäidit haukkuvat erästä äitiä huonoksi, kun tämä haluaa pitää esikoisellaan päivähoitopaikan, vaikka on kotona vauvan kanssa. Ja päivähoidon henkilökuntakin painostaa tuota äitiä ottamaan lapsensa kotihoitoon, jotta hoitopaikka vapautuisi sitä "tarvitsevalle". Että taas tätä...

Miten voi olla, että jotkut naiset aina jaksavat arvostella ja haukkua muita äitejä, jotka eivät ole tehneet samoja valintoja ja ratkaisuja kuin he itse. Ja miksi pitää tykittää tuolla kaikkein kamalimmalla tuomiolla: "Olet huono äiti, kun et hoida itse lastasi." Yleisönosastokirjoituksessa oli vielä kommentoitu: " Miksi sitten hankit toisen lapsen, jos et jaksa kahta hoitaa." Hoh hoijaa.

Meidän esikoinen 5v. on kolmena päivänä puoli päivää päiväkodissa, ja se on ollut meidän perheessä hyvä ratkaisu. Olemme muina päivinä käyneet perhekerhossa ja liikunta-temppuradalla, mutta kaikkialla lapset ovat olleet nuorempia kuin meidän esikko, joka ei siis ole kaveria löytänyt näistä paikoista ja on myös pitkästynyt. En ole enää viitsinyt väkisin raahata lasta näihin paikkoihin. Päiväkodissa taas on tutut kaverit ja toimintaa, joka sopii heidän ikäisilleen. Myös leikit sujuvat näiden vanhojen kavereiden kanssa mukavasti.

Olenko siis huono äiti? Ehkä jonkun mielestä. Mutta enpä välitä siitä, koska tiedän, että tämä on meille paras valinta.

2 kommenttia:

PiKo kirjoitti...

Jahas, teillä on niitä paikallisia ninamikkosia siellä. Juuri oli viime vauvalehdessä juttu siitä, miten äiti on toiselle susi.

Se on jotenkin niin sairasta, että ilman tietoa siitä mikä tilanne perheessä on, arvostellaan ja leimataan. Koska aina on asioita jotka ei ulkopuolisille näy. Argggghhhh.

Jaksamista aivopieruisten äitien seassa. Todellakin meinaan minäkin laittaa tämän ykkösen tarhaan puuhaamaan jos meille kakkonen suodaan siinä vaiheessa kun tämä on leikki-iässä. Niillä on niin valtava vauhti, että ei siinä tahdo perässä pysyä. Ja tynnyrissä kasvaa tyhjäpäisiä lapsia, eli seura on vain hyvää mielestäni tämän ikäisille, kuin teidän esikko on! Tosikosta kun ei taida ihan vielä olla leikkikaveriksi.

Terkkusin Piuku joka oottaa saumuria sormet syyhyten ja Verne joka jump-jump-jumppaa uudella puuhamatollaan!

Meri kirjoitti...

Tutulta kuulostaa, muistan kun omat keskimmäiseni olivat pieniä ja esikoinen 4-5-vuotias. Leikkipuistossa ei ollut yhtään samanikäistä lasta, vain vaippaikäisiä silmänkantamattomiin. Vauvojen mammat loivat vihaisia silmäyksiä "ison pojan" keppi- ja kiipeilyleikkeihin, kaikkien kun olisi pitänyt istua hiekkalaatikolla lyömässä lapiolla ämpäriä tule tule hyvä kakku...Hän meni sitten seurakunnan kerhoon aika samanlaisin ajoin kuin oma poikasi. En tiedä miten palveluntarjoaja tekisi siitä jotenkin hyväksyttävämpää kuin kunnallisessa päiväkodissa käymisen.

Jonkun julistaminen huonoksi äidiksi saa kai oman itsen tuntumaan hetken hyvältä äidiltä. Usein näillä huutelijoilla on sellaista pönkittämisen tarvetta. Itsekin olen valmis julistamaan huonoiksi vanhemmiksi sen juuri tuomitun insestipariskunnan. Se, että aamupuuro on joskus liian kylmää ja joskus liian kuumaa ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa.